Sygdomme: Huden

Auringonpolttama

Thu, 12 Jan 2012 20:46:31 GMT

Kun aurinko hellii keväällä pitkän talven jälkeen, ihmiset tulevat hyvälle tuulelle ja lähtevät ottamaan aurinkoa. Järkevä auringonotto on terveellistä ja ihanaa. Liika aurinko voi kuitenkin tunnetusti polttaa ihon. Se myös tekee ihosta ryppyisen ja karheuttaa ihon rakennetta.

Auringon ultraviolettisäteet aiheuttavat vaurioita ihosoluissa. Normaalisti iho on tottunut torjumaan näitä vaurioita, mutta tämä ei tapahdu silloin, kun iho altistetaan auringolle pidemmäksi aikaa. Säteet ovat lyhytaaltoisia UVB-säteitä ja pitkäaaltoisia UVA-säteitä. Vain UVB-säteet polttavat, kun taas UVA-säteet ruskettavat ihoa.

Auringon yliannostus ärsyttää ihoa. Iho ei reagoi heti, mutta muutaman tunnin kuluttua siitä tulee punainen, turvonnut ja arka. Runsaan 8 tunnin kuluttua voi tulla kipuja ja punoitus lisääntyy. Jos auringonvalolle on altistuttu rankasti, kehittyy rakkuloita ja kivut lisääntyvät. Vaikeimmissa tapauksissa nousee kuume ja olo on sairas. Lievä auringonpolttama häviää muutamassa päivässä, ja vaurioitunut iho kuoriutuu pois. Vakavammissa tapauksissa rakkuloita voi olla viikkoja.

Missä ajassa iho sitten palaa? Kysymykseen on vaikea vastata. Auringonpolttama tulee usein keväällä tai alkukesästä, kun auringonvalo osuu kehoon, joka ei ole tottunut aurinkoon. Erityisesti vaalea ja kalpea iho palaa helposti. Välimeren alueella iho palaa 30 minuutissa, kun taas Suomen auringossa iho kestää aurinkoa pidempään. Auringonvalon vaikutus voimistuu heijastuksesta hiekkarannalla tai merellä. Iho siis sietää vähemmän aikaa auringonsäteitä valkoisella hiekkarannalla tai veneretkellä. Punahiuksisilla on suurempi yliherkkyys auringonvalolle, ja heidän ihonsa kestää säteitä vähemmän aikaa.

Joissakin tilanteissa iho reagoi erityisen voimakkaasti, vaikka ei olisi ollut erityisen pitkään auringossa. Kyseessä voi tällöin olla aurinkoihottuma tai joidenkin lääkeaineiden vaikutus ihon aurinkoherkkyyteen.

Aurinkoihottumaa esiintyy erityisesti nuorilla ja eniten keväällä, kun iho ei vielä ole tottunut aurinkoon. Ihottuma on kutisevaa ja ilmenee pieninä näppyinä ja punoittavina läiskinä. Punaisia läiskiä on erityisesti kasvoissa, kun taas näppyjä on käsissä ja käsivarsissa.

Monet eri lääkkeet tekevät ihosta herkemmän auringonsäteille. Näistä lääkkeistä voi kysyä lääkäriltä.

Haavat

Thu, 12 Jan 2012 20:45:17 GMT

Kaikkien haavojen hoidossa on syytä käyttää seuraavia ohjeita:

Pysäytä verenvuoto.
Puhdista haava.
Arvioi, voitko hoitaa haavan kotona vai onko mentävä lääkäriin.
Sido haava.
Mieti, pitääkö sinun ottaa jäykkäkouristusrokotus.
Tarkkaile, alkaako haava tulehtua.

Haava paranee 8–12 päivässä. Ensimmäisen parin päivän aikana elimistö puhdistaa haavaa, jolloin se on visvainen. 3–5 päivän kuluttua haavaan muodostuu rupi, ja seuraavien päivien (6–8) päivän aikana ruven alle kasvaa uusi iho. 8–12 päivän kuluttua rupi lähtee irti ja jättää jälkeensä arven.

Tulehtunut haava turpoaa, punottaa, kuumottaa ja on arka. Mikäli kyseessä on tulehdus, kaikki neljä oiretta esiintyvät yhtäaikaa. Parin ensimmäisen päivän aikana esiintyvä visvaisuus ei ole merkki tulehduksesta, vaan on osa haavan normaalia paranemista. Tulehdusvaara on olemassa vasta kahden vuorokauden kuluttua.

Lievät palovammat

Thu, 09 Feb 2012 23:30:56 GMT

Loukkaantumiset

Thu, 09 Feb 2012 23:29:41 GMT

Aikuiset satuttavat itsensä tavallisimmin työpaikoilla tai harrastaessaan urheilua. Voi olla vaikea todeta, onko saanut luunmurtuman. Jos voit liikua normaalisti heti tapaturman jälkeen, murtuma on epätodennäköinen. Turvotus, ihonvärin muuttuminen ja nivelen arkuus voivat olla merkkejä venähdyksestä. Jos on kolhinut päänsä, on aivotärähdyksen riski otettava huomioon. Aivotärähdyksen tunnistat siitä, että sinulla on päänsärkyä, oksennat ja olosi on veltto.

Nenäverenvuoto

Thu, 12 Jan 2012 20:42:58 GMT

Kun nuorilla on nenäverenvuotoa, veri on tavallisesti peräisin sierainten väliseinän suonista, jotka ovat aivan limakalvon alla. Vähäinenkin nenän kaivelu voi aiheuttaa haavan ja saada nämä suonet vuotamaan. Nenäverenvuoto näyttää helposti pelottavalta, varsinkin jos herää keskellä yötä naama yltäpäältä veressä. Verihukka on kuitenkin yleensä varsin vähäinen.

Nenäverenvuoto on helppo tyrehdyttää, mutta se uusiutuu helposti. Tämä johtuu siitä, että ensimmäisen vuodon aikana haavaan muodostunut verihyytymä irtoaa pienimmästäkin kaivelusta tai niistämisestä. Jos nenäverenvuoto vaivaa usein, nenän verisuonten polttaminen voi olla tarpeellista. Vuotokohta hyydytetään silloin laapiksella eli hopeanitraatilla. Tätä toimenpidettä ei kuitenkaan voida suorittaa niin kauan kuin nenästä vuotaa verta.

Nirhamat

Thu, 09 Feb 2012 23:27:26 GMT

Nirhamat

Palovammat

Thu, 12 Jan 2012 20:14:10 GMT

Palovamman aikaansaamiseksi ei tarvita kovinkaan korkeaa lämpötilaa. +54-asteinen vesi aiheuttaa vakavan palovamman 30 sekunnissa, ja +44-asteinenkin vesi voi aiheuttaa palovamman, mikäli veden kanssa on kosketuksissa pitemmän aikaa.

Palovammat jaetaan vakavuusasteisiin seuraavasti:

Ensimmäisen asteen palovamma
Vain ihon ylin kerros on palanut. Seurauksena on ihon punoitus ja kirvelevä kipu. Hyvänä esimerkkinä on auringon polttama iho.

Toisen asteen palovamma
Ulottuu syvemmälle kudoksiin. Iho on kivulias, punoittava ja turvonnut. Ihon pinnalle muodostuu rakkuloita. Rakkulat ovat nesteentäyttämiä, ihonalaisia onkaloita, jotka aiheuttavat kuplimista iholla. Toisen asteen palovamman aiheuttaa esimerkiksi kuuma vesi, kahvi tai tee.

Kolmannen asteen palovamma
Ulottuu ihon alle lihaksiin ja rasvakerroksiin. Rakkuloita ja punoitusta ei ole, mutta iholla on valkoinen tai ruskea rupikerros, joka peittää syvän haavan. Kipua ei tunnu, koska hermot ovat tuhoutuneet. Avotuli tai kiehuva neste on kolmannen asteen palovamman tavallisin aiheuttaja.

Ensimmäisen asteen palovamma ei aiheuta pysyviä vahinkoja. Parin päivän kirvelyn jälkeen iho on jälleen entisellään. Toisen asteen palovamma paranee 2–3 viikossa riippuen palovamman laajuudesta ja syvyydestä. Lievä toisen asteen palovamma ei jätä arpea, mutta vakava toisen asteen palovamma jättää arven. Kolmannen asteen palovamma ei parane, vaan vaatii ihonsiirron. Ilman ihonsiirtoa haava umpeutuu jättäen jälkeensä pahan arpikerroksen.

Parvorokko

Thu, 12 Jan 2012 20:41:42 GMT

Virustartuntana leviävä parvorokko tunnetaan myös nimillä "pikkurokko" ja "viides lastentauti". Parvorokon voi sairastaa vain kerran elämässään. Erityisesti kouluikäiset lapset ovat alttiita parvorokkotartunnalle, mutta parvorokko voi tarttua myös aikuisiin. Noin joka kolmas vuosi lopputalvesta ja keväällä parvorokkoa esiintyy epidemiana.

Sairaus on tunnettu yli 100 vuotta, ja se on levinnyt laajalle. Parvorokon sairastavat usein 5–15-vuotiaat, jolloin he eivät voi saada sitä enää aikuisina. Jos raskaana oleva sairastuu parvorokkoon, on olemassa keskenmenon riski.

Parvorokko alkaa aikuisilla huonovointisuudella ja sairastumisen tunteena. Myöhemmin tulevat kivut ja turvotus sekä punainen ja kutiseva ihottuma. Ihottumaa voi olla monelaista, pilkuista laajempialueiseen ihottumaan. Ihottuma alkaa poskilta ja leviää käsiin, jalkoihin ja koko vartaloon. Sairaus kestää vain muutaman päivän ja häviää sitten itsestään, vaikka joillakin kivut ja nivelten turvotus voivat kestää parikin kuukautta.

Jos raskaana oleva ei ole lapsena sairastanut parvorokkoa (joka kolmas raskaana oleva), sairaus voi tarttua häneen. Raskaana olevan sairastaessa parvorokkoa keskenmenon riski on olemassa. Viidessä tapauksessa sadasta raskaus loppuu keskenmenoon.

On tärkeä korostaa, että vastasyntyneillä ei ole todettu epämuodostumia, vaikka äiti olisi sairastanut parvorokon raskaana ollessaan.

Vain verikokeella voidaan varmistaa, onko raskaana oleva sairastunut parvorokkoon. Kahden raskaana olevan ryhmän tulee ottaa verikoe lääkärin luona:

Ne, jotka ovat olleet suorassa kontaktissa muiden parvorokon sairastaneiden kanssa.
Ne, joille tulee ihottumaa ja samaan aikaan kipuja ja nivelten turvotusta.

Verikokeella voidaan selvittää, jos raskaana oleva:

on sairastanut parvorokon aikaisemmin ja ei siksi voi saada sairautta uudestaan. Tällöin ei siis ole vaaraa.
ei ole aikaisemmin sairastanut parvorokkoa. Tällöin on mahdollista, että tauti tarttuu häneen. Raskaana olevalle on silloin tehtävä uusi verikoe 2–3 viikkoa myöhemmin, jotta nähdään, onko tauti tarttunut.
on sairastunut parvorokkoon. Tällöin hänet ohjataan sairaalaan.

Pienet haavat

Thu, 09 Feb 2012 23:26:12 GMT

Suurin osan pienistä haavoista saadaan hoidettua kotona saippuan, veden, sideharson ja laastarin avulla. Tärkeintä on, että verenvuoto saadaan tyrehdytettyä ja haava puhdistettua huolellisesti. Suuret avonaiset haavat on näytettävä lääkärille, ja ne mahdollisesti ommellaan tai liimataan kiinni.

Pikkuvammat

Thu, 12 Jan 2012 20:46:10 GMT

Pienet haavat, nirhamat, lievät loukkaantumiset og lievät palovammat voidaan useimmiten hoitaa kotona.

Punkin purema

Thu, 12 Jan 2012 20:45:39 GMT

Itse punkin purema ei ole vaarallinen, mutta noin joka viidennen punkin mahalaukussa elää borrelia-niminen bakteeri. Jos tällainen punkki puree sinua, vaarana on bakteerin kulkeutuminen puremahaavan kautta. Tällöin voi sairastua norrelioosiin, joka voi olla vakavaa tai lievempää laatua.

Pahin punkkisesonki on huhtikuusta lokakuuhun. Punkki elää kosteassa, varjoisessa maastossa, etupäässä lehtimetsien korkearuohikkoisilla aukioilla. Punkki istuu ruohonkorrella, josta se tarttuu ohi kulkevaan henkilöön ja pureutuu kiinni jalkoihin tai käsivarsiin.

Punkki näkyy iholla ensin pienenä mustana pilkkuna, joka ei irtoa kädellä pyyhkäistäessä. Myöhemmin, kun punkki alkaa imeä verta, se kasvaa niin, että sen vartalo ja pää ihoon pureutuneine leukoineen voidaan erottaa paljain silmin.

Borrelia leviäminen vie 48 tuntia, minkä vuoksi punkki tulee irrottaa ihosta 48 tunnin sisällä.

Jos saat borrelia-bakteeritartunnan, borrelioosi voi ilmetä taudinkuvaltaan kahdenlaisena. Kumpaakin taudin ilmenemismuotoa hoidetaan antibiooteilla.

A. Rengasmainen ihottuma puremakohdassa

Ihottuma ilmestyy 3 päivää–1 kuukausi sen jälkeen, kun punkki on purrut. Ihottuma alkaa pienenä punaisena pilkkuna, joka laajenee seuraavien viikkojen aikana. Samalla kun punoittava ihottuma leviää, itse puremakohta vaalenee. Siksi ihottuma muistuttaa kehämäisesti laajenevaa rengasta. Puolella niistä, joille tulee ihottuma, ilmenee myös lämpöä, päänsärkyä ja särkyä eri puolilla vartaloa.

B. Hermotulehdus

Pelätyin punkin pureman aiheuttama sairaus on tulehdus hermojärjestelmässä. Tämän tyyppinen tulehdussairaus on kuitenkin hyvin harvinainen verrattuna punkinpuremien suureen vuotuiseen lukumääräään.

Hermotulehduksen oireet saattavat ilmetä vasta, kun puremasta on kulunut jo useita viikkoja. Purema on ehkä jo saattanut unohtua, tai potilas ei ole lainkaan huomannut sitä.

Hermotulehdukseen viittavat oireet voivat olla monenlaisia. Tyypillisiin oireisiin kuuluvat selkäkivut, jotka säteilevät molempiin käsiin, voimattomuus tai halvausoireet toisessa kasvonpuoliskossa. Vähemmän tyypillisiä oireita ovat päänsärky, ruokahaluttomuus, painon laskeminen ja kova väsymys.