Päänsärky

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto. Kipu tuntuu tällöin puristavalta vanteelta pään ympärillä, ja myös niska on usein kipeä.

Noin joka kolmannen kouluikäisen lapsen päätä särkee toistuvasti. Alle 5-vuotiailla lapsilla on vain harvoin päänsärkyä. Jännityspäänsärky ja migreeni ovat tavallisimmat päänsäryn muodot. Erityisesti jännityspäänsärky on yleistä, ja noin puolella kaikista koululaisista on joskus ollut jännityspäänsärkyä. Migreeni on harvinaisempi sairaus, mutta noin 10 % lapsista on kokenut yhden tai useamman migreenikohtauksen ennen murrosikää.

Jännityspäänsärystä kärsivät kertovat, että päänsärky iskee tietyissä tilanteissa. Tälläisia tilanteita voivat olla stressi tai esimerkiksi yksipuolisesta työasennosta aiheutuva niska-hartiaseudun rasitus. Muita selityksiä jännityspäänsärylle voivat olla huono näkö, vino purenta tai selkärangan nivelrikko.

Mainituissa tilanteissa niskassa, hartioissa ja kasvoissa olevat lihakset jännittyvät. Lihakset kuormittuvat, mikä saa aikaan päänsäryn tunteen. Tästä johtuukin nimitys "jännityspäänsärky". Sama tapahtuu, kun aloitat kovan fyysisen työn tai urheilun pidemmän tauon jälkeen. Rasitus aiheuttaa myös särkyjä niihin lihaksiin, joita olet käyttänyt.

Jännityspäänsärky on tavallisesti lievää tai keskikovaa särkyä. Päänsärky kestää muutamasta tunnista jopa seitsemään päivään. Se koetaan puristavana tai kiristävänä tunteena koko päässä. Usein on myös kipupisteitä niskassa tai ohimoilla. Fyysiset aktiviteetit, esimerkiksi portaiden nousu, eivät pahenna jännityspäänsärkyä, eikä jännityspäänsärkyyn myöskään liity pahoinvointia tai oksentamista. Tämä erottaakin jännityspäänsäryn migreenistä.

Migreenissä särky on yleensä toispuoleista tai keskittynyt otsaan, ohimoon tai ohimoihin. Migreeni tulee kohtauksina, joihin kuuluu kova, sykkivä päänsärky. Liikkuminen pahentaa kipua, joten migreenikohtauksen saanut tavallisesti makaa mieluiten liikkumattomana paikallaan. Migreenikohtaus kestää yleensä 1-6 tuntia, mutta se voi kestää jopa 48 tuntia. Muita oireita ovat ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja oksentelu. Valo ja äänet pahentavat särkyä, joten niitä halutaan yleensä välttää. Jonkin asian jännittäminen, erilaiset ongelmat, ahdistuneisuus, nälkä ja unenpuute voivat laukaista migreenin. Tavallista on, että perheessä on useampi migreenistä kärsivä jäsen.

Aivoissa oleva kasvain voi aiheuttaa päänsärkyä, mutta tämä on äärimmäisen harvinaista. Tällaisessa tapauksessa sairastunut herää erittäin kovaan päänsärkyyn sekä oksentelee rajusti. Myös liikkuminen on vaikeaa.

Tartuntatautien oireena on usein kuumeen lisäksi päänsärky. Tämä on tavallista esimerkiksi influenssassa ja flunssassa.

Lääkitys

Jännityspäänsärkyä voidaan hoitaa tavallisilla, reseptittä saatavilla särkylääkkeillä, kuten parasetamolilla tai ibuprofeenilla. On kuitenkin tärkeää muistaa, että päivittäinen särkylääkkeiden käyttö voi myös aiheuttaa päänsärkyä. Jos särkylääkkeitä käyttää jatkuvasti, niistä voi tulla riippuvaiseksi, vaikka kyse onkin ihan tavallisista reseptivapaista särkylääkkeistä.

Kotihoito

Hieronta voi lievittää kipuja, samoin kipulääkkeet ja migreenilääkkeet (jotka ovat reseptilääkkeitä).

Ota yhteyttä lääkäriin huomenna

Jos olet joutunut ottamaan särkylääkkeitä päivittäin yli viikon ajan (vaikka kyse onkin ihan tavallisista reseptivapaista särkylääkkeistä).

Ota heti yhteyttä lääkäriin

Jos päänsärky ei lopu hoidosta huolimatta. Jos sairastunut on sekava, jos hänellä on puhumisvaikeuksia tai jos hän ei pysty liikuttamaan jäseniään normaalisti.