Jännityspäänsärky
By Bjarne Lühr Hansen PhD, MD and Philipp Skafte-Holm MD, Mentor Institute
Jännityspäänsärky eroaa monin tavoin migreenistä. Jännityspäänsärkyä voi ennaltaehkäistä. Pitkäaikainen päivittäinen kipulääkkeiden käyttö aiheuttaa itsessään päänsärkyä.
Jännityspäänsärky on hyvin yleistä. Yli puolet ihmisistä kokee elämänsä aikana jännityspäänsärkyä.
Jännityspäänsärystä kärsivät kertovat, että päänsärky iskee nimenomaan tietyissä tilanteissa. Tälläisia tilanteita voivat olla stressi tai esimerkiksi yksipuolisesta työasennosta aiheutuva niska-hartiaseudun rasitus. Muita selityksiä jännityspäänsärylle voivat olla huono näkö, vino purenta tai selkärangan nivelrikko.
Mainituissa tilanteissa niskan, hartioiden ja kasvojen lihakset jännittyvät. Lihakset kuormittuvat, mikä saa aikaan päänsäryn tunteen. Siitä siis johtuu nimi jännityspäänsärky. Sama tapahtuu, kun aloittaa kovan fyysisen työn tai urheilun pidemmän tauon jälkeen. Tämä aiheuttaa myös särkyjä lihaksiin, joita on käyttänyt.
Voit koittaa itse ottaa selvää, mikä laukaisee jännityspäänsäryn. Jos päänsärky iskee aina työpaikalla eikä koskaan lomalla, työasento voi olla syypää särkyyn. Jos sinulle tulee päänsärkyä lukiessasi, kannattaa tutkituttaa näkö.
Jännityspäänsärky on tavallisesti lievää tai keskikovaa särkyä. Päänsärky kestää muutamasta tunnista jopa seitsemään päivään. Se koetaan puristavana tai kiristävänä tunteena koko päässä. Usein niskassa tai ohimoilla voi myös olla kipupisteitä. Fyysiset aktiviteetit, kuten portaiden nousu, eivät pahenna jännityspäänsärkyä. Siihen ei myöskään liity pahoinvointia tai oksentamista. Tämä erottaa jännityspäänsäryn migreenistä.