Migreeni
By Bjarne Lühr Hansen PhD, MD and Philipp Skafte-Holm MD, Mentor Institute
Toispuoleinen päänsärky, oksentaminen sekä yliherkkyys valolle- ja äänille ovat tyypillisiä migreenikohtauksen oireita. Kaikki kohtaukset eivät ole yhtä pahoja. Useimmilla on migreenikohtaus 1–2 kertaa vuodessa. Migreenikohtaus ei aiheuta pysyviä vaurioita terveydelle. Migreeniin on olemassa tehokas lääkitys.
Migreeni on yksi tavallisimpia päänsäryn muotoja. Siitä kärsii noin joka kymmenes suomalainen. Suurin osa saa migreenikohtauksen 1–2 kertaa vuodessa, ja vain harvoilla on yli 2 kohtausta kuukaudessa. Migreeni alkaa usein lapsuusiässä, ja sitä on harvoin yli 60-vuotiailla. Sairaus on siis pitkäkestoinen, mutta tyypillisesti kohtauksia ei tule usein.
Osa ihmisistä tuntee, kun migreenikohtaus on iskemässä. He kuvailevat tunteita näläntunteena, pakkohaluina tiettyihin ruokiin tai levottomuutena muutamia tunteja ennen migreenikohtausta. Migreenikohtaus iskee tavallisimmin aamulla, mutta se voi tulla milloin vain.
Migreenikohtaus ilmenee päänsärkynä, joka kestää yleensä 4–72 tuntia. Päänsärky on tavallisesti paikallistunut toiselle puolelle päätä. Kivut kuvataan sykkivinä, ja ne pahenevat fyysisessä toiminnassa (esim. portaita noustessa). Suurimmalle osalle tulee pahoinvointia ja mahdollista oksentelua. Monet valittavat valo- ja ääniherkkyyttä. Sen takia he menevät sänkyyn, laittavat verhot ikkunan eteen ja lukitsevat oven.
Joillakin esiintyy ennen päänsärkyä ensioireita eli aura. Useimmiten se on näköhäiriö. Muilla migreenikohtaus alkaa näön huonontumisella, halvausoireilla (esimerkiksi käsivarressa) tai puhevaikeuksilla ja tuntohäiriöillä yleensä puoli tuntia ennen päänsäryn alkamista.
Migreenikohtaus ei aiheuta pysyviä vaurioita terveydelle.